Lokakuu satokautena

Edellisen kirjoituksen ja sen kommenttien jäljiltä jäin pohtimaan, mitä satoa vielä lokakuussa voi kerätä. Eli ei muuta kuin ystävämme Google apuun.

Porkkanoitakin on monia
eri lajikkeita.
Lähde: Wikipedia

Ihan ensin haluan selvittää hieman perunannoston aikoja. Aiemmin kommentoinkin sitä, että koulujen syysloma tunnettiin ennen nimellä perunannostoloma. Tälle käsitykselleni löytyi vahvistuskin, mutta olin väärässä loman ajankohdasta. Perunannostoloma on pidetty syyskuun lopussa tai lokakuussa, eli juuri näihin aikoihin. Vaikuttaa siis jokseenkin uskottavalta, että perunakin on haluttu saada varastoon mikkelinpäivään mennessä, vaikka takaraja ei olisikaan ihan ehdoton. Samoin ainakin porkkanasato korjataan syys-lokakuun vaihteessa.

Katajanmarjoja.
Lähde: Wikipedia

Sen sijaan puutarhasta kauemmaksi vielä ehtii. Esimerkiksi useita marjoja ehtii poimia vielä lokakuun puolella. Myös jotkut sienet on poimittavissa lokakuussa, suppilovahvero jopa marraskuulle asti. Joitakin yrttejä voi kerätä syksylläkin, kuten katajanmarjoja.

Kaikkinensa kuitenkin saan sen kuvan, että pahimmat sadonkorjuukiireet saisivat olla ohi jo tässä vaiheessa. Mutta mitäs kaikelle sille korjatulle sadolle sitten tehdään? Ehkäpä ne sisätyöt (tai ainakin muualla kuin pellolla tehtävät työt) ovat sisältäneet esimerkiksi marjahillojen keittämisen ja pellavan käsittelyn. Voisikohan myös viljan jälkikäsittelyä olla vielä jäljellä? Siis puimista, puhdistamista ja kuivaamista.

Huh, millainen opiskeluprojekti tulikin ihan vain tämän lyhyen blogipostauksen kirjoittamisesta. Hieman päänvaivaa aiheuttaa myös lähdekritiikki. Luin luottavaisena esimerkiksi Ruokatieto-sivustoa, kunnes satuin lukemaan sivua Ruokakulttuuri 1500-1700-luvuilla. Tuon sivun teksti on jo itsensäkin kanssa ristiriidassa: ensin sanotaan, miten 1500-luvulla käytetyistä elintarvikkeista "tuskin saatiin kovin monipuolista ruoka-aineiden yhdistelmää hienostuneemman ruokakulttuurin kehittämiseksi" ja "tavoitteena olikin ennen kaikkea nälän pitäminen loitolla". Myöhemmin sitten julistetaan, että barokin aikaan "keskiajan mässäily ja paastoaminen olivat korvautuneet herkuttelulla ja itsekontrollilla, kohtuuton ahneus hyvällä ruokahalulla". Jos 1500-luvulla oli niin köyhää ja onnetonta ruokien suhteen, että yritettiin vain kaikin voimin saada pidettyä nälkä poissa, niin miten silloin on mässäilty ja oltu kohtuuttoman ahneita? Tai miten mässäily ja herkuttelu eroaa? Tai miksi keskiajalla ihmiset eivät olisi viitsineet käyttää laajempaa ruoka-ainevalikoimaa, joka oli kuitenkin heidän ulottuvillaan? Ja niin edelleen... Koko sivuston uskottavuus kärsi aika lailla muutaman lauseen takia.

Ja hieman myös siksi, että sivuston julkaisijana on poppoo nimeltään Ruokatieto Yhdistys ry. Kielikorvaani sattui jo ennen kuin historianharrastajan sydämeni murtui.