Annasta päivä pitenee

Tätä päivää, 15.12., Kustaa Vilkuna kutsuu Vuotuinen ajantieto -kirjassaan "suomalaiseksi Annaksi". Vilkuna selittää, että Turun hiippakunnan pyhimyskalenterissa oli aikoinaan Annan päivä merkitty tälle päivälle, poiketen muualla käytössä olleista kalentereista. Syytä eroavaisuudelle Vilkuna ei anna, mutta hän kertoo Annan päivän siirtyneen nykyiselle paikalleen joulukuun 9. päivään 1600-luvun loppupuolella. Kansanperinteessä Annan vanha sijainti näkyy edelleenkin.

Anna on perinteisesti kuvattu kuvataiteessa siten,
että Maria on hänen sylisssään ja Jeesus taas
Marian sylissä: "Anna itse kolmantena".
Kuvassa da Vincin maalaus
"Anna kolmantena". Lähde: Wikimedia

Pari päivää sitten oli Lucian päivä. Lucian ja Annan väliin on ajateltu osuvan vuoden pisin yö. Nykyään talvipäivän seisaus osuu lähemmäksi joulua, joka juontaakin juurensa juuri talven pimeimmän kohdan juhlintaan. Vilkuna arvelee, että tämä ero liittyy juliaaniseen kalenteriin: silloin, kun kansanviisaudet ovat syntyneet, on vielä eletty juliaanisen kalenterin mukaan, ja se puolestaan on niihin aikoihin edistänyt jo 11-13 vuorokautta. Juliaanisen kalenterin mukaan siis tuolloin Annan päivä todellakin olisi osunut vuoden pisimmän päivän kohdalle.

Pyhimys Anna viittaa Marian äitiin, siis Jeesuksen isoäitiin, jonka palvonta levisi Pohjoismaihin toden teolla 1300-luvulla. Anna on mainittu apokryfikirjoihin lukeutuvassa Jaakobin evankeliumissa. Sen mukaan Anna ja oli varakkaan Joakimin vaimo. Pariskunta oli lapseton, kunnes lopulta enkeli tuli ilmoittamaan kummallekin erikseen, että he tulevat saamaan lapsen. Joidenkin opetusten mukaan Anna olisi synnyttänyt Marian neitseellisesti (kuten sittemmin Maria synnytti Jeesuksen neitseellisesti), mutta jos oikein ymmärsin, tämä käsitys on ollut kovin kiistanalainen pitkin historiaa. Sattumoisin Pyhä Anna on myös se pyhimys, jolta Martti Luther huusi apua ukkosmyrskyssä luvatessaan ryhtyä munkiksi jos siitä selviää.

Annikki kuvataan joko vihreävaatteisena
tai vihreäviittaisena.
Kuva on Mikkelin keskiaikaseuran juhlasta
aika monta vuotta sitten. Kuvaajan nimeä
yritetään muistella...

Suomen kansanmiesten mielessä Anna on vertautunut Annikkiin, metsän emäntään ja Tapion tyttäreeseen. Annikkiin on vedottu erityisesti metsälle lähtiessä. Annan tapaan Annikkikiakin pidettiin rikkaana. Häneltä pyydettiin arvokasta turkisriistaa esimerkiksi lorulla:

Laske kulta kulkemahan,
hopeainen liikkumahan.

Annan nimi rinnastuu tietysti myös antaa-verbiin, ja lahjojen antajaan vedotaankin monissa runon säkeissä. Vilkuna antaa esimerkin:

Anna minulle, me Annalle,
sinun antoaikanasi
minun pyyntöpäivänäni,
heitä auki annin aitta!

Vilkuna antaa ymmärtää, että rinnastus Annikkiin näkyy erityisesti itäisen kirkon vaikutuspiiristä. Ortodoksisessa kirkossa Annan päivä on syyskuussa, eli juuri metsästyskauden alussa, ja siihen metsän emännän kutsuminen onkin sopinut hyvin. Näissä sanonnoissa ja loruissa Anna on sulautunut täysin pakanalliseen Annikkiin, eikä pyhimyksen piirteitä juuri ole niistä nähtävissä.

Kuitenkin kansanperinteessä näkyy myös joulun lähelle osuvan Annan päivä. Myös Annaan liittyy jouluolut sanonnassa "Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan". Annana on myös aloitettu joululeipomusten tekeminen.

SKS:n kalenterissa, joka myös Joulupilke-kirjasesta löytyy, tälle päivälle on merkitty Heimon nimipäivä ja tarkennuksena "joulun (rastavan) paasto alkaa". En löytänyt mitään tarkennusta sille, mitä tarkoittaa rastava tai mikä paasto tästä nyt alkaisi. Jos joku teistä lukijoista tietää, kuulisin mielelläni mistä on kyse!