Joulun kostea puoli

Nyt kun pikkujoulukausi on kiireisimmillään, on sopiva hetki miettiä juhlajuomia. Kuinka vanhoja ovatkaan tutut joulun juomat, ja millä esivanhempamme kostuttivat kurkkunsa?

Aihe tuntui kiinnostavalta, mutta osoittautui varsin loputtomaksi suoksi. Tein vain kevyen pintaraapaisun aiheeseen, ja laitoin tähän joitakin huomioita. Kävin läpi niin monia lähteitä, että aion tällä kertaa oikoa sen verran että jätän ne luettelematta.

Olut

Kuvan lähde: Kaunis humala -blogi

Mahdollisesti maailman vanhin tapa hyödyntää viljaa keksittiin ehkä jopa 10 000 vuotta sitten. Vanhimmat kirjalliset lähteet löytyvät Sumerista noin 4000 vuoden takaa. Joulunajan juhlintaan se on kuulunut täällä suunnalla jo ennen kristinuskon rantautumista. Viikinkien Yule-juhlaan ilmeisesti kuului olennaisena osana olutmaljojen nostaminen. Nykyään valmistetaan erityisiä jouluoluita, jotka ovat usein maultaan tuhdimpia kuin tavalliset oluet, sekä myös mahdollisesti väkevämpiä ja erilaisilla mausteilla maustettuja.

Sahti

Suomalaisten omaa muinaisolutta sahtia pidetään hyvin joulupöytään sopivana vaihtoehtona. Sahti on suodattamaton pintahiivaolut, jota usein maustetaan katajalla. Sahti on tuoretuote, joka säilyy vain joitakin viikkoja, eikä siksi sovellu hyvin kaupassa myytäväksi. Tämä herkku siis pitäisi valmistaa itse. Säilyvyyttä kuvaa hyvin sanonta, jonka mukaan jouluoluen juonti aloitetaan Tuomaan päivänä (21.12.) ja lopetetaan Nuutin päivänä (13.1.)

Kalja

Sahti on harvinainen tuttavuus nykypäivänä, mutta miedompaa kaljaa tarjoillaan edelleen arkenakin monessa paikassa. Kaljassa, kuten monessa muussakin asiassa Suomessa, näkyy itäisen ja läntisen perinteen ero. Lännessä kalja on syntynyt samaan tapaan kuin sahti, tai jopa sahdin sivutuotteena. Idässä kalja puolestaan muistuttaa enemmän Baltian ja Venäjän samankaltaisia perinnejuomia, kuten virolaisten kali- tai venäläisten kvass-juomaa. Kvassia muuten saa nykyään ruokakaupoista täältäkin. Kannattaa maistaa vaikka joulukinkun kanssa!

Glögi

Kuvan lähde; Juomavinkki

Maailman vanhin glögiresepti löytyy kuulemma roomalaisen Apiciuksen kirjoittamasta keittokirjasta. (Useammassa paikassa sanotaan tuon reseptin olevan 2000 vuotta vanha tai jopa vanhempi. Wikipedian mukaan Apicius-keittokirja on kuitenkin 300- tai 400-luvulta. Jostain sieltä ajanlaskun alun tienoilta muutaman sadan vuoden tarkkuudella kuitenkin :P) Erilaisia kuumia viinipohjaisia juomia löytyy ympäri Eurooppaa. Kotoinen versiomme kulkeutui Ruotsista länsirannikon varakkaisiin perheisiin 1900-luvun alkupuolella. 1960-luvulla juoma yleistyi koko kansan joulujuomaksi. Glögi-nimellä myydään monenlaisia maustettuja, kuumennettuja juomia. Pohjana voi olla puna- tai valkoviini, tai rypäle- tai marjamehu. Glögiä voidaan terästää väkevillä juomilla.

Sima

Sima (eli hunajaviini, ei siis vappusima) on myöskin tuhansia vuosia vanha juoma, jonka juuret ulottuvat 9000 vuoden päähän Kiinan alueelle. Myös sima kuului viikinkien juhlapöytään. Siihen liitettiin erilaisia uskomuksia, kuten että se antoi viisautta tai jopa kuolemattomuuden. Viikinkien lisäksi sima oli tärkeä juoma esimerkiksi kelteille. Sima tehdään yksinkertaisimmillaan vedestä, hiivasta ja hunajasta, ja sitä voidaan maustaa lukemattomilla eri tavoilla. Siman vahvuus voi vaihdella paljonkin. Sima luetaan Alkon listoissa erikoisoluisiin, ja sen saatavuus ei ole kovin hyvä. Itsekin sitä pystyy tekemään, vaikkakaan täksi jouluksi ei enää simasatsi ehdi valmistua, eikä ehkä ihan ensi jouluksikaan.

Kyllä kelpaisi tällaisesta simaa maistella. Lähde: Finna

Tämä oli tosiaan sen verran kiinnostava ja laaja aihe, että voisin hyvinkin tehdä vaikka jokaisesta juomasta oman kirjoituksensa joskus tulevaisuudessa. Jätin tällä kertaa listasta kokonaan pois esimerkiksi väkevät juomat. Oma kiinnostava aiheensa on myös suhtautuminen alkoholinkäyttöön ylipäänsä eri aikoina. Siitäkin saatan kirjoittaa lisää myöhemmin.