Itsenäisyyspäivä

Lähde: Wikimedia Commons

Suomalainen itsenäisyyspäivä on jollain tavalla varsin suomalaisten näköinen. Se on virallisissa yhteyksissä jäykkä ja arvokas, mutta samalla suurimmalle osalle suomalaisista omassa rauhassa kotisohvalla vietettävä juhla. Koululaiset ovat syöneet karjalanpaistia ja laulaneet Maamme-laulua siniristilipun alla jo päivän tai pari aikaisemmin. Itse juhlapäivänä voidaan keskittyä katsomaan televisiosta Tuntematonta sotilasta ja arvioimaan Linnan juhlien vieraiden muotitietoisuutta.

Juhlakirja - suomalaiset merkkipäivät -teoksessa Matti Kuusi kertoo itsenäisyyspäivän vieton historiasta. Suomi itsenäistyi vuonna 1917, mutta vasta kesällä 1919 alettiin pohtia itsenäisen suomen juhlapäivää. Vaihtoehtoja oli useita. Kuusen mukaan jo olemassaolleista juhlapäivistä Runebergin päivä ei kelvannut suomenkielisille, kun ruotsinkieliset puolestaan vierastivat Kalevalan päivää ja Snellmanin päivää. Niinpä valinta tehtiin kolmen muun päivän välillä: 16.5., joka oli valkoisten voitonpäivä, 4.12., jolloin Svinhufvud oli lukenut itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle, ja 6.12., jolloin eduskunta oli tehnyt päätöksen itsenäisyydestä. 6.12. sattui olemaan myös Nikolauksen päivä, ja siis Suomen itsenäistymisen aikaan hallinneen keisari Nikolain nimipäivä, jolloin esimerkiksi kouluista oli vapaata. Joulukuukaan juhla-aikana ei ollut kaikkien mieleen. Erityisesti maaseudulla kelirikko ja pimeys hankaloittivat juhliin kokoontumista.

Lähde: Iltalehti / Raine Lehtoranta / AL

Itsenäisyyden juhlintaan liittyvät tavat kehittyivät pikkuhiljaa. Tapa pitää kahta kynttilää ikkunalla juuri itsenäisyyspäivänä on aloitettu vuonna 1927, jolloin Itsenäisyyden Liitto antoi kehotuksen sytyttää kynttilät illalla klo 18 ja polttaa niitä klo 21:een asti. Kuusen mukaan "tapa on vakuuntunut joulukuun 6. päivän spontaaneimmaksi kansantavaksi".

Kynttilöiden polttamisella juhlapäivinä on pitkä historia. MTV3:n uutisessa kerrotaan, että tapa juontaa juurensa 1700-luvulle, jolloin Suomi kuului vielä Ruotsille. Silloin kynttilöitä poltettiin kuningasperheen kunniaksi. 1800-luvun sortovuosien aikana oli tapana polttaa kynttilöitä hiljaisena protestina Runebergin päivänä toukokuussa. 1900-luvun alkupuolen jääkäriliikkeen aikana kaksi kynttilää ikkunalla merkitsi turvallista taloa, josta Saksasta salaa sotilaskoulutusta hakeneet jääkärit saattoivat hakea suojaa. Toisten teorioiden mukaan kahdella kynttilällä ei ole sen suurempaa symboliikkaa, vaan ne vain soveltuvat hyvin perinteisen muotoiseen, kaksi ruutua leveään ikkunaan.

Kuusi pohtii itsenäisyyspäivää vapun vastakohtana

Ne ovat vuoden poliittisimmat juhlapäivät; vappuna korostuu kansainvälisyys ja vasemmistolaisuus, itsenäisyyspäivänä Suomi porvarillisine perinteineen. Kirkko ja puolustusvoimat vaikenevat vappuna, ammattijärjestöt itsenäisyyspäivänä, mutta molempina päivinä aktuaalistuvat sekä yhteenkuuluvuuden että eriseuraisuuden riitit. [...] Vappu on hilpeä, itsenäisyyspäivä perusilmeeltään totinen juhlapäivä.

Näin nuo kaksi juhlaa nähtiin siis ainakin  70-luvulla, ja taitaa tuo pitkälti pitää paikkaansa edelleen ihan näin vähemmän poliittisesti orientoituneen tallaajan näkökulmasta.